torstai 12. syyskuuta 2013

Helmiä..

..ruohonjuuritasolla.
Kaunista,kiehtovaa. Loputtomasti uutta ja ihmeellistä.
Kuin elämässä.
























Kun aavistus alkoi hiipiä mieleeni,hämmästyin,en halunnut uskoa.
Myönsin hiljaa mielessäni,blogi oli alkanut tuntumaan ajatuksissani velvollisuutena,säikähdin. 
Tämähän on ollut minulle nimenomaa vapaa,inspiration mukaan päivittyvä,vailla velvollisuutta..
Huomasin kuinka paljon aikaa ja ajatuksia arjesta bloggaminen vie,silloin tein tietoisen valinnan. Hiljennän,annan tilaa enenmmän muuhun. Ja oli ihana huomata kuinka nopeasti blogimaailma luisui pois ajatuksista,teki tilaa hetkille,niille pienille ja ihmeellisille mitä arki tarjoaa. 
Joskus tulee tämä hetki,ymmärtää taas hidastaa ja mennä omassa tahdissa,täälläkin,blogimaailmassa. Uskaltaa mennä omalla tavalla.
En halua kadottaa sitä herkkyyttä kameran kanssa,blogissa,somessa. Siksi mietin tarkkaan mihin lähden mukaan ja mihin en. Näin on hyvä. 
Täällä ollaan siis yhä elossa,vaikka blogissa onkin ollut hiljaisempaa.
Voi olla jatkossakin,tai sitten ei. Fiiliksen mukaan.
"Mitä silmät ei nää,sen sydän ymmärtää."
 Tärkeintä ei ole sanat,vaan välittyvä tunne.
Iloa ja onnen hetkiä!!
Ja terkut!!
A-R

22 kommenttia:

  1. Syksyn kosteus, sumu ja monenlaiset verkot ovat niin kauniita! Kauneus välittyy hienosti kuvissasi.
    Täällä myös hidastetaan pois blogimaailmasta ja nautitaan arjen pienistä iloista. Hetkistä oman perheen parissa. Sellaisita arvokkaista, joita en enää halua jakaa.
    Rauhallista syksyä ja aurinkoa teidän perheellenne. ♥
    toivoo, Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna ja samoin sinne! Kaikkea ei tarvitse,eikä pystykkään jakaa,se on totta.

      Poista
  2. Kauniita kuvia ja ajatuksia.

    Lepoa ja vapautta...
    Aurinkoisen ihanaa ja hyvää syksyä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samoin sinulle,nauttaan syksyn vapaudesta!

      Poista
  3. Tuntuu, että monella on tullut blogiahdistus tähän alkusyksyyn :(
    Fiiliksen mukaan sitä pitääkin mennä. Kirjoitella, kun innostuu jostain niin, ettei voi pitää enää omana tietonaan.
    Ja silloin se välittyy se tunnekin :)

    ps. samoja luonnon ihmeitä mäkin kuvasin viime viikonloppuna.
    Käsittämätöntä, miten tuo tiivistynyt sumu/kaste ei riko noita taideteoksia. Taitavat kutojat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee. Itse olen aina pyrkinyt tekemään fiiliksen mukaan ja juuri sitä mistä itse pidän,siksi en blogissa kyselekkään lukijoiden toiveitta yms. Silloin menee helposti muiden mukaan ja alkaa pyörimään kaikki materian ympärillä. Näin minä koen.
      Jokainen tyylillään! Ja paras niin!

      Ja kyllä meidän kelpaa kuvata taitavien kutojien verkkoja,niiden kauneutta!

      Poista
  4. Koskettavia ajatuksia!<3 Itellä oli myös jossain vaiheessa kesää samanlainen vaihe,rauhoittumisen paikka, pysähys ja hiljennys blogimaailmasta. Nyt on taas intoa ollut oikein urakalla,mutta uskon, että taas jossain vaiheessa hiljentyy meno. Niin Se vaan,mennee ja kuuluki mennä, fiiliksen ja inspiraation mukaan. :) sillon on hyvä hiljentää,kun into muuttuu velvollisuuen tunteeksi,ahistukseksi. Ihanaa syksyä teille!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sitä elämää,niin blogissakin menee samalla tavalla. SItä vaan ihmeesti huomaa ottavansa tiedostamattakin muiden odotuksia kannetavaksi ja minulle se ei vaan sovi,menee fiilis tehdä,vapaus. Mutta hyvä kun huomaa hidastaa ja palata omaan tyyliin. Ihanaa ja inspiroivaa sykyä sinulle!! <3

      Poista
  5. Juurikin näin. Omaan tahtiin ja omin ajatuksin. Ihanaa syksyä teille!

    VastaaPoista
  6. Kauniit kuvat ja ajatukset! <3
    Iloa ja onnenhetkiä sinulle/teille myös! :)

    VastaaPoista
  7. täällä on välillä käynyt samanlainen aate mielessä ja yritän muistuttaa itseäni, että alunperinkin tämä harrastus piti olla sellainen, että en ota asiasta paineita ja jos haluan kirjoittaa jotain joka päivä, teen niin ja jos en niin sitten en.. se on vaan ihmeellistä, miten silti jostain mieleen tulee paineita oltuaan monta päivää pois koneelta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä huomasin kuinka tärkeää on osata unohtaa blogi kokonaan mielestä,miettimättä milloin on viimeksi päivittänyt yms. Se vapauttaa paljon energiaa muuhun. Ja uskon että silloin on myös enemmän blogiinkin annettavaa. Pystyy olemaan täälläkin sitten aidosti "läsnä",vaikka pävityksiä tulisikin harvemmin. Joten rennosti vaan Ruut vapautat ittes "paineista"!! Tsempit ja terkut!!

      Poista
  8. Mulla oli samoja ajatuksia kesällä ja pidinkin puolentoista kuukaukauden tauon blogimaailmasta, eikä se näyttänyt mua mihinkään unholaan kommentoijana tai bloggaajana sulkeneen. Ei tämä somen muisti ihan niin lyhyt ole, vaikka välillä siltä itsestä tuntuu, jos ei koneelle ehdi muutamaan päivään ;) Mutta nyt taas hirveästi intoa ja energiaa, eli kai se on sama muutenkin elämässä, että innostus vaihtelee. Eikä tämä bloggaillu saa velvollisuudeksi tulla, varsinkaan jos ei ole mitään velvoitteita edes yhteistyökumppaneiden puolelta.

    Nauti omasta ajasta somen ulkopuolella, ja syksyn ihmeellisistä pienistä kauniista asioista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on totta,joka sana :) Tehdään fiiliksen mukaan ja ilolla,sillon lukijoillekin välittyy ilo.
      Terkut ja ihanaa syksyä!! <3

      Poista
  9. Oi, sinun blogisi on niin herkkä. Kuvasi kauniita. Toivottavasti saamme nähdä vielä lisää.
    Iloista syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos!! Saatte nähdä lisää,ei ole aikomusta lopettaa. Halusin vain kerta teille lukijoille,ettette ihmettele jos hiljaista on :) Fiiliksen mukaan mennään.

      Poista
  10. Niinhän se pitää mennä, omalla painolla ja sen mukaan, miten itse oikeasti haluaa. Voi hyvin siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin,ja välillä on hyvä hidastaa niin pysyy menossa mukana!

      Poista