lauantai 29. joulukuuta 2012

 
Meren aallot,valon leikki,hetki,kohtaaminen.
Jotenkin niin tuttu,kuin olisi tunnettu.
Kuuntelen hiljaa,annan mahdollisuuden.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

6 kommenttia:

  1. Peppi29. joulukuuta 2012 klo 6.45

    Oi mitä kuvia! Veden pinta on yks niitä elementtejä, mitä voi tuijotella pitkäänkin. Vähän niinku tuli tai nukkuva lapsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A-R30. joulukuuta 2012 klo 11.04

      Juuri noin! Nukkuvaa lasta ja tulta voisi tuijoitella loputtomiin.

      Poista
  2. tuomitarha29. joulukuuta 2012 klo 11.28

    Miten upeita kuvia!!

    VastaaPoista
  3. Pia - Jotain tekemistä29. joulukuuta 2012 klo 12.02

    Heippa!
    Löysin blogiisi vasta vähän aikaa sitten. Eilen illalla menikin muutama tunti lueskellessa vanhoja postauksia! Aivan mahdottoman ihana koti teillä ja kauniita kuvia blogi täynnä! :)
    - Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A-R30. joulukuuta 2012 klo 11.05

      Heippa!Eikä,ihanaa. Kiva että blogistani on iloa muillekkin kuin minulle. :) Ja kiitos kaunis ihanista sanoista kodista!

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)